Kehitysyhteistyön haasteet

Suomen harjoittama kehitysyhteistyö on puhuttanut tänä keväänä On esitetty kritiikkiä ja kritiikille vastakritiikkiä. Ja hyvä on, että puhutaan. Monien kehitysmaiden tilanteet ovat muuttuneet ja apua antavien maiden on mietittävä yhdessä vastaanottavien maiden kanssa, miten ja millaista apua jatkossa annetaan.

Suomi ajaa kehitysyhteistyössään avoimen ja demokraattisen oikeusvaltion periaatteita, ihmisoikeuksien kunnioittamista, tasa- arvoa. Olemme itsekkäitä ja sitoneet tavoitteet omiin tavoitteisiimme. Tämä on tärkeää tänään, kun maailma fragmentoituu ja avoimen yhteiskunnallisen ja taloudellisen integraation tavoitteille on yhä enemmän haastajia.

Kehitysyhteistyötä harjoitetaan maissa, joissa primäärinen hätä on takana, mutta yhteiskunnat eivät ole päässeet kestävälle, myönteisen kehityksen tielle. Puhutaan yhteiskuntien ja valtarakenteiden makrotason kehittämisestä. Kauppa ja kehitys kuuluvat tähän kategoriaan.

Afrikan ja Euroopan kaupallis-taloudellisten suhteiden ja kilpailuasetelmien muutos haastaa mantereiden perinteiset raaka- ainekaupan ja kehitysyhteistyön muodot. Perinteisen kehitysavun sijasta kehitysmaissa halutaan lisätä kaikkia osapuolia hyödyttäviä kaupallisia suhteita. Afrikan kehitystä voidaan tukea kauppasuhteita kasvattamalla ja monipuolistamalla.

Kehitysyhteistyöhön käytettävin varojen kasvu tulee olemaan kaikissa maissa tulevina vuosina rajallista. Tarvitaan uutta ajattelua, asialistan muutosta tulevalla vaalikaudella siten, että vahvistetaan yhteistä agendaa taloudellisen yhteistyön suuntaan. Parannetaan vapaakauppasopimuksia ja avoimen talouden rakenteiden toimivuutta. Talouden kehitys tuo työtä ja uusia työpaikkoja, ja työ ja työpaikat ihmisille hillitsevät ääriliikkeiden vetoa.

Kaupallisten suhteiden kehittämisen tulee auttaa ja hyödyttää kehitysmaita, mutta saa ja tulee siitä olla hyötyä Suomen viennillekin. Mutta näilläkin markkinoilla pärjäämme vain palauttamalla oma kilpailukykymme.

Kommentoi